torstai 30. kesäkuuta 2011

Taas on leivottu... paljon, osa 1/3

Tuntuu, etten tällä viikolla ole muuta tehnytkään töiden ja nukkumisen ohella kuin leiponut. Olen vaihtamassa työpaikkaa ja pakkohan sitä oli vielä viimetöikseen osoittaa, että pidän ruuanlaitosta ja erityisesti väkertämisestä ja leipomisesta.

Tarjottiin toisen työpaikkaa vaihtavan työtoverini kanssa ei niin viihtyisässä kokoushuoneessa läksiäiskahvia ja -kakkua. Oli oikein jännä seurata kuinka jäykiksi normaalikahvitunneilla kovaääninen ja naurava työtoveriporukka muuttui, kun kahvit juotiin neukkarissa. Ehkä sen suhteen valitsisin paikan paremmin, jos järjestäisin moisen tapahtuman uudestaan.

Tarjolla ollut kakkumenu muodostui kolmesta erilaisesta kakusta. Hiukan riskivalinta sen suhteen, että moni haluaa tietenkin maistaa joka sorttia,  jolloin määrää ei voi mitoittaa ihan vaan pala/henkilö. Mutta hyvin riitti 3 kakkua 30 henkilölle.


Mintulla maustettu mansikka-raparperikakku (Glorian ruoka&viini 4/2010)

pohja:
4 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
2tl vaniljajauhetta
100 g voita
4 kananmunaa
3,5 dl sokeria
2 rkl kaakaojauhetta (noin puoleen taikinasta)
Tein kakun kahteen suorakaiteen muotoiseen uunivuokaan ja vuorasin vuuat leivinpaperilla. 
Kuumenna uuni 180 asteeseen. Yhdistä venhä- ja perunajauhot sekä leivinjauhe ja vaniljajauhe keskenään. Sulata voi. Vaahdota sokeri ja kananmunat vaaleaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kaapimella sekoittaen jauhot ja voisula ja sekoita tasaiseksi. Kaada noin puolet taikinasta vuokaan ja pistä heti uuniin. Sekoita kaakaojauhe lopun taikinan joukkoon ja kaada taikina toiseen vuokaan ja laita se välittömästi uuniin. Paista molempia pohjia kunnes ovat kypsiä. Omat pohjani olivat aika littania, joten paistoaika oli noin 30 min. Kypsyydenhän näkee puutikulla koittamalla. Kun pohjat ovat kypsiä ota ne uunista ja anna niiden seistä hetki vuuissaan. Kun kakut ovat hiukan jäähtyneitä kumoa ne, mutta pidä vuoka päällä, jottei kosteus karkaa. Leikkaa molemmat pohjat 2-3 osaan (riippuen vähän vuuan muodosta ja siitä kuin paljon pohjat ovat kohonneet). Itse leikkasin kaakaojauheella ryyditetyn pohjan 2 osaan ja vaalean pohjan 3 osaan. Eli kakkuuni tuli 5 kerrosta pohjia.

täytteet:
mansikka-raparperihillo
1 l pakastemansikoita
1 l raparperia
1,5 dl hillosokeria
Laita mansikat ja raparperipalat kattilaan. Hauduta seosta noin 20 minuuttia. Muista sekoittaa välillä, etteivät pala pohjaan. Lisää hillosokeri ja jatka hauduttamista vielä 10 minuuttia ja muista välillä sekoittaa. Jäähdytä hillo.


valkosuklaavaahto
4 liivatelehteä
150 g valkosuklaata
2 dl kuohukermaa
1 prk ranskankermaa
1,5 rkl juoksevaa hunajaa
Laita liivatelehdet kylmään veteen vähintään 5 minuutiksi. Sulata valkosuklaa, jos teet sen mikrossa, muista sekoittaa sitä noin 15 sekunnin välein, ettei se pala. Ota noin 2 rkl kermaa syrjään liivatteiden sulattamista varten. Vatkaa loput kermasta vaahdoksi. Sekoita sulatettu suklaa ja hunaja ranskankerman joukkoon ja lisää seos kermavaahtoon ja sekoita tasaiseksi. Kuumenna kermatilkka kuumaksi ja lisää siihen vedestä puristetut liivatteet. Kaada liivate-kermaseos kermavaahdon joukkoon ja sekoita.

kostutus:
3 dl sitruunanmakuista kivennäisvettä
mintunlehtiä
1 rkl sokeria
Sekoita aineet keskenään sauvasekoittimella. Meillä on hajonnut, joten pilkoin mintunlehdet mahdollisimman pieneksi ja sekoitin ne kivennäisveteen. 

kokoaminen:
Laita tarjoiluastialle iso kelmupala ja sen päälle ensimmäinen pohja (vaalea), kostuta pohja ja laita päälle hilloa ja valkosuklaavaahtoa. Laita tämän päälle toinen pohja (tumma) ja tee samat toimenpiteet kuten edelliselle. Jatka samaan malliin niin kauan kuin pohjia riittää. Kun olet päässyt viimeiseen kakkupohjaan nosta se edellisen kerroksen päälle, kostuta ja käännä tämän jälkeen kelmu koko kakun päälle ja aseta jokin kevyehkö paino koko komeuden päälle ja kakku tekeytymään jääkaappiin vähintään 4 tunniksi.


koristelu:
1,5 dl kermaa
1 tl vaniljajauhetta
1 rkl sokeria
mintunlehtiä
mansikoita
mansikka-raparperihilloa
Katso, että kakun reunat ovat siistit, jos eivät ole, leikkaa ne isolla terävällä veitsellä siisteiksi. Vaahdota kerma ja lisää joukkoon vanilja ja sokeri. Levitä kermavaahto kakun sivuihin. Levitä kakun päälle hilloa. Koristele sivut mintun lehdillä ja päällinen mansikoilla.

Kakku oli ihan ok, kaunis ja raikkaan näköinen ja makuinen. Mutta aika perustäytskäri, eli ei mitään spesiaalia tai erityistä kiitosta herättävää. Ja siihen nähden melko suuritöinen. Alkuperäiseen ohjeeseen tein sen verran muutoksia, että käytin kasvirasvasekoitteen sijaan kuohukermaa ja vaniljasokerin sijaan vaniljajauhetta. Kostuketa meni tuplamäärä. No ehkä vähän liikaa, koska kuten kuvasta näkyy, kakku hiukan vuosi. Ja en käyttänyt kokoamisessa apuna irtopohjavuokia. Alkuperäisen ohjeen mukaan kakku siis koottiin kahden irtopohjavuuan renkaan sisälle. Tällä tavalla saavuttaa epäilemättä ryhtiä kakkuun. Toiset kakut seuraavalla kerralla...

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Kotona on kiva olla...

... kun on siistiä ja jalat pysyvät lämpiminä. Tällaisen teeman keksin arjen luksusta -nimeä kantavalle häälahjalle, jonka annoimme tylsän rahalahjan ohessa vajaa viikko sitten avioituneelle pitkään jo toistensa kanssa viihtyneelle pariskunnalle, jolla on jo kaikkea. No henkilökohtaisesti kellään ei ikinä ole kaikkea tai ainakin jotain voi olla vielä kivampana.



Kyllä kelpaa nyt tuoreen avioparin mopata hääkutsun väreissä olevalla moppiliinalla, joka pysyy mopatessa paikallaan nappien avulla. Meillä ainakin ärsyttävintä moppaamisessa on liinan jatkuva irtoilu.

Lattiaa vasten tulevalla puolella perinteikäs "tiilikuvio", jonka ohjeen olen ottanut Mason-Dixon knitting -kirjasta. 
Lankana on Novitan ilmeisesti jo tuotannosta poistunutta bambulankaa. Ruskeaa sain työkaveriltani ja tuon mintunvihreän/turkoosin ostin vartavasten tätä varten Menitasta.

Moppiliinan seuraksi tein myös keittiörätin ja liitin oheen rätinpidikkeen, joka on ostettu Tukholman Design Torgetilta. Mieheni toi tuollaisen samanlaisen tuliaisiksi viime kesänä ruotsin reissultaan ja se on ehdottomasti käytännöllisin tuliainen, jonka olen saanut. Ei enää rätit tipahtele tiskialtaaseen ja ne kuivuvat ja pysyvät näin hajuttomina.

Siivouksen lisäksi teemaan kuului jalkonen pitäminen lämpinä, jotta pään voi pitää kylmänä niissä avioliiton arjen joskus hankalissa tilanteissa (jotka yllättävän monesti liittyvät sotkuihin ja kodin siivoukseen...)

Sukat vanhemmille ja suurin piirtein Ilun balleriinatossuohjeella tehdyt töppöset lapselle (lankana kitten mohair, ja en huovuttanut). Ja tietenkin, ainakin suurin piirtein, häiden teemaväreissä.

Sukkien idean bongasin joskus jostain blogista, en vaan muista mistä. Ja sitä soveltaen nitkuttelin vastaväreissä  kahdet lyhytvartiset kotisukat.
Lankoina: sisun ruskeaa sukkalankaa ja turkoosin eri sävyissä vaihtelevaa toista sukkalankaa, jonka merkkiä en muista.

Toivottavasti hääpari nauttii nyt arjen askareista kauniilla välineillä ja osaa pitää jalat lämpiminä ja pään kylmänä siivotessakin!